Ison ketjun vaikutusmahdollisuudet viehättävät

Jaa artikkeli

”Meidän ei itse asiassa ole tarvinnut juurikaan modernisoida vastuullisuuden käsitettä osuuskaupan alkuajoista. Toki tekemisen tavat ovat muuttuneet”, pohtii SOK:n markkinoinnista, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Päivi Anttikoski.

Anttikosken mukaan vastuullisuus tarkoittaa S-Ryhmässä ilmastokestävyyden lisäksi paljon muutakin.

Omalla työpöydällä se näkyy tavalla tai toisella joka päivä.

”Luonnollisesti ilmastoteot ovat meille hyvin tärkeitä. Samoin on myös sosiaalinen kestävyys, johon liittyy sekä oma henkilöstö että yhteiskunnallinen tekeminen. Myös hyvä ja luotettava hallinto on merkittävää, vaikkakaan se ei aina samalla tavalla näy arjessa”, Anttikoski kertoo.

Vastuullisuutta jo pitkään

Varsinkin energian säästäminen on tällä hetkellä ajankohtainen aihe. Anttikosken mukaan S-Ryhmässä energiansäästötoimia on kuitenkin tehty jo yli 10 vuotta.

Vuodesta 2010 energiatehokkuuteen on panostettu esimerkiksi tehokkaammilla kylmälaitteilla ja muilla teknisillä ratkaisuilla.

Omaan käyttöön energiaa tuottaa nykyisin 62 tuulivoimalaa ja yli 110 000 aurinkopaneelia.

Jokainen alueosuuskauppa on itsenäinen ja tekee omat päätöksensä. Pääkonttorilla luodaan erilaisia ratkaisuita ja yhteisiä malleja, joita paikalliset alueosuuskaupat voivat ottaa käyttöön.

”Usein idea johonkin uuteen tuleekin alueosuuskaupasta ja me täällä ruvetaan pyörittämään ja monistamaan sitä kaikille sopivaksi”, Anttikoski kertoo.

Esimerkiksi idea punalaputettuihin hävikkituotteisiin on peräisin eräästä ruokakaupasta
Vaikka kestävyyden eteen tehdään jo nykyisellään paljon töitä, se jää usein vähälle huomiolle.

Anttikoski haluaakin tehdä S-Ryhmän vastuullistoimintaa entistä näkyvämmäksi.

Tavoitteena on, että esimerkiksi kauppaan tai pankkiin kävellessään kuluttaja tietää toiminnan olevan vastuullista ja voi tehdä kestäviä valintoja helposti.

”Jos on jotain mitä voidaan jakaa, niin meidän pitää myös jakaa se.”

Suuren ketjun edut

”Kuulostaa varmaan todella hyveelliseltä, mutta on uskomatonta, miten konkreettisesti ja ruohonjuuritasolla vastuullisuusasioihin on mahdollista vaikuttaa”, Anttikoski sanoo esiteltyään S-Ryhmän kestävyystekoja ja -tavoitteita.

S-Ryhmä työllistää yli 40 000 henkilöä, ja toimipisteitä on lähemmäs 2 000. Pienikin muutos skaalautuukin siis helposti vaikutuksiltaan isommaksi.

Rooli suurena työnantajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana tuo Anttikosken mukaan myös vastuuta huolehtia, että yhteiskunta ja ihmiset voivat hyvin.

Varsinkin alueosuuskaupat tekevät arvokasta työtä elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja tukevat esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

”Jos on jotain mitä voidaan jakaa, niin meidän pitää myös jakaa se”, Anttikoski summaa.

Joillain alueilla suurin osa palveluista voi kuulua S-Ryhmälle. Anttikoski ei kuitenkaan näe tätä välttämättä pahana asiana, mutta ymmärtää kritiikin.

Hän huomauttaakin, että iso ketju pystyy ylläpitämään palveluita, jotka eivät muuten olisi kovin kannattavia, ja kannattelemaan näin alueen elinvoimaisuutta.

”Pyritään pitämään valoja päällä monessa pienessä kunnassa. Usein esimerkiksi Sale on viimeinen palvelu, mitä jossain kylällä on.”

Osuustoiminnan ajatusta yhteisen hyvän tuottamisesta pitäisi Anttikosken mukaan viedä laajemminkin osaksi yhteiskuntaa. Se on säilynyt yli sata vuotta, mutta tuntuu edelleen modernilta tavalta tehdä yritystoimintaa.
Ruokakorin kertomaa

Anttikosken tausta on media- ja viestintämaailmassa. Hän ehti olla 17 vuotta ensin MTV:ssä ja sen jälkeen muutaman vuoden Helsingin Sanomien päätoimittajana.

Uutistyöstä tie vei Valtioneuvoston kansliaan viestintäjohtajaksi. Siellä vierähti kolme ja puoli vuotta, kunnes S-ryhmästä pyydettiin keskustelemaan.

”Sanoin että ainahan minä voin juttelemaan tulla, mutta työpaikkaa en ole vaihtamassa. Keskustelujen myötä kiinnostuin kuitenkin tämän työpaikan yhteiskunnallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa.”

Haastatteluhetkellä Anttikoski on ehtinyt olla SOK:n markkinoinnista, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaavana johtajana hitusen yli vuoden.

”Kyllä tätä maata on ruvennut katsomaan eri tavalla. On ollut hämmästyttävää, miten voi ruokakaupan kautta katsoa ihmisten elämää ja sitä, millaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä”, hän pohtii.

 

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon