Osuuskunta kouluttaa Lokkaan uusia kalastajia

Lokan Luonnonvara Osuuskunta rekrytoi ja kouluttaa uusia kalastajia Lokan tekojärvelle, koska osuuskunnan perustaneet kalastajat ikääntyvät.

Teksti Kari Lindholm | Kuva Marjaana Aarnio
Jaa artikkeli

Lokan vajaan sadan asukkaan kylällä Sodankylässä toimiva Lokan Luonnonvara Osuuskunta on parinkymmen ammattikalastajan yhteenliittymä.

Kala-apajat ovat Lokan tekojärvellä kunnan pohjoislaidalla. Tekojärvi on lajissaan Euroopan suurin.

”Kalasaaliin kokoluokka on vuodessa noin 100 tonnia järvikalaa, joka markkinoidaan Lokan Jaloste -tuotemerkillä. Meidän liikevaihtomme on noin 430 000 euroa, siitä 95 prosenttia tulee kalastuksesta”, osuuskunnan puuhamies Risto Pyhäjärvi kertoo.

Pyhäjärven huolena on vuonna 1997 perustetun osuuskunnan jäsenten ikääntyminen.

Tätä on torjuttu mallikkaasti parin vuoden takaisella EU-rahoitteisella hankkeella, jonka ansiosta Lokkaan saatiin toista kymmentä uutta ammattikalastukseen keskittyvää yritystä.

”Vastaavanlainen rekrytointihanke on jälleen vireillä, sillä kalastajia vanhenee sitä mukaa, kun uusia saadaan”, Pyhäjärvi selvittää.

Nuoret mukaan toimintaan

Osuuskunta on saanut kalastajiksi myös lokkalaisia nuoria sekä poromiehiä. Kalastus täydentää porotyösesonkia ja tuo porotiloille lisäansioita.

”Tavoitteena on, että vuotuinen saalis saataisiin tuplattua uusien kalastajien avulla 200 tonniin.”

Osuuskunnan kokeneet kalastajat kouluttavat nuorempia kalastajia tekojärvellä kalastamisen saloihin.

Se poikkeaa melko paljon tavallisesta järvikalastuksesta muun muassa siinä, että tekojärven vedenkorkeus vaihtelee.

Lisäksi järven pohjaan jätettiin 1950–60 -luvuilla allassavottojen aikana puustoa pystyyn, mikä haittaa kalastusta.

Pyhäjärvi toteaa, ettei osuuskunnan toiminnan tarkoituksena ole voiton tuottaminen osuuskunnalle. Ylijäämä jaetaan jäsenille, jotka maksavat vuokraa kunnalle kalasatamassa sijaitsevan kalankäsittelylaitoksen käytöstä.

”Viimeinen vuokrankorotus oli sata prosenttia. Saapa nähdä, kuinka suuri on seuraava.”

”Tavoitteena on, että vuotuinen saalis saataisiin tuplattua uusien kalastajien avulla.”

Kalankäsittelylaitoksen omistaa Sodankylän kunta, mutta koska osuuskunta haki siihen laitoshyväksynnän, kaikki laitokseen tuleva kala kulkee lain edellyttämällä tavalla osuuskunnan kautta.

”Palkkiot maksetaan jäsenille kalasatamaan tuodun saaliin kilomäärän mukaan. Jos jokainen markkinoisi saaliinsa itse, ansiotaso olisi hieman parempi, mutta silloin jäsenten pitäisi keskittyä saaliinsa myyntiin, mikä veisi aikaa kalastukselta.”

Eläminen Lokassa ei ole helppoa, sillä palvelut ovat kaukana. Kylältä lopetti kauppa ja ala-asteen koulu muutama vuosi sitten.

Elintarvikkeet ja polttoaineet on haettava Sodankylän kirkonkylältä, johon matkaa kertyy lähes 90 kilometriä yhteen suuntaan, ja lasten koulumatka on pitkä.

”Kyllä täällä pärjätään, mutta huolena on Lokan heikko asuntotilanne, joka haittaa uusien kalastajien rekrytointia. Täällä on kyllä kesämökkejä, mutta ne eivät sovellu kalastajien asunnoiksi, sillä niissä ei ole varusteiden huoltotiloja”, Pyhäjärvi harmittelee.

Ahventa riittää vientiin

Lokan kaloista – ahvenista, hauista, mateista ja siioista – noin 80 prosenttia toimitetaan tukkuliikkeisiin fileoituna, jotka jakelevat ne edelleen vähittäiskauppoihin.

Ahventa toimitetaan kesällä Viroon pyöreänä, sillä saalismäärät ovat tuolloin niin suuret, ettei kaikkea ehditä fileoida Lokassa.

Lähiruokaa arvostetaan nykyään, ja Sodankylän, Savukosken sekä Pelkosenniemen kunnat käyttävät osuuskunnan kalaa laitoskeittiöissään.

”Koko vuotuinen saalis menisi helposti Lapin maakunnan tarpeisiin, mikäli kalamarkkina toimisi hyvin”, Pyhäjärvi sanoo.
Lokalla kalastetaan lähes ympärivuotisesti. Paras sesonki on marras-joulukuun ensijäillä.

Tuohon aikaan järvet ovat etelämpänä vasta jäätymisvaiheessa tai sulia, eikä kalastaminen siellä onnistu.

Lokan madesesonki on keskitalvella tammi-helmikuussa. Ahvenen ja hauen avovesipyynti käynnistyy heti jäiden lähdön jälkeen toukokuussa.

Siikaa pyydetään syyskuun kutusesongista lähtien käytännössä läpi talven.

Osuuskunta toimittaa markkinoille myös paikallista Kemin-Sompion paliskunnan porotiloilta peräisin olevaa poronlihaa, mutta Pyhäjärven mukaan poronlihan toimitusmäärät ovat olleet viime vuosina vähäiset heikon saatavuuden takia.

”Poronlihan suoramyynti on lisääntynyt, eli monet tilat myyvät lihansa suoraan asiakkaille ilman välikäsiä. Meillä on valmius leikata poroa, jos tarjonta lisääntyy.”

Lisäksi osuuskunta tuottaa majoitus- ja matkailupalveluja sekä myös ohjelmapalveluja, joiden sisältönä on talvikalastukseen tutustuminen.

Left Menu Icon
Right Menu Icon