Kesäkuun kansainvälinen huipputapahtuma kokoaa yhteen alan tutkijat, opiskelijat ja muut osuustoiminnasta kiinnostuneet.
Ruotsissa terveyskeskusosuuskunnat turvaavat pienempien paikkakuntien lähipalveluja. Haastetta tuo vakituisten lääkärien saaminen, väestön ikääntyminen ja yleinen kustannustason nousu.
Kantamoinen on Lempäälässä toimiva osuuskunta, jossa yhteisöllisyys ja joustava yrittäjyys kietoutuvat sote-palveluiden tuottamiseen.
Huhtikuun alussa Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtajana aloittanut Taina Penttinen tuo tehtävään vahvaa osaamista vähittäiskaupasta ja osuustoiminnasta. Uusi rooli ei ole vain urasiirto – se on intohimoinen hyppy yhteisölliseen johtamiseen ja palveluiden kehittämiseen yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa.
Euroopassa puhaltavat muutoksen tuulet. Ursula von der Leyenin toinen komissio muuttaa suuntaa kohti kilpailukykyisempää Eurooppaa. Poliittiset suuntaviivat ja painopistealueet on päivitetty vastaamaan muuttunutta maailmantilannetta. Työohjelma ja tuleva budjetti osoittavat muutoksen olevan todellista.
Osuuskuntaa pitää kehittää kuten mitä tahansa yritystä. Oman lisänsä tuo osuuskunnan kaksoisluonne: se on toisaalta liikeyritys, jonka tehtävänä on tehdä bisnestä, toisaalta taas jäsentensä yhteisö. Parhaiten kehittäminen onnistuu, kun se on suunnitelmallista, säännöllistä ja pohjautuu osuuskunnan toiminnan strategiaan.
Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimin tekemät kevätanalyysit osuustoimintayritysten viime vuoden toiminnasta ja alkuvuodesta 2025 kertovat, että yrityksillä riitti paineensietokykyä ja kykyä kasvuun maailman myllerryksessäkin.
Strategiset valinnat näkyvät lihatalojen viime vuoden tuloksessa. Maailmanpoliittinen epävarmuus ja poukkoileva tullipolitiikka lisäävät liiketoiminnan riskejä. Kuluvaa kevättä ovat leimanneet naudan jauhelihan toimitusvaikeudet.
Valio oli vuonna 2024 edelleen Suomen vahva elintarvikeviennin veturi noin 25 prosentin osuudella koko Suomen elintarvikeviennistä. Voin ja erikoismaitojauheiden vientikauppa sujui hyvin ja maailmanmarkkinahinta oli korkealla.
Vuosi 2024 oli Suomen metsäteollisuudelle kaksijakoinen. Vuotta värittivät ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tästä huolimatta kartongin ja paperin vienti kasvoi. Sen sijaan sellun vienti laski vajaan kymmeneksen. Kuitenkin tarjonnan supistuminen auttoi pitämään pitkäkuituisen sellun hinnat vahvoina. Sahatavaran kysyntä oli heikkoa rakentamisen alakulon takia.
