Asiantuntija vastaa
Pellervon lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen valottaa kolumnissaan kestävyysraportoinnin uusia käytäntöjä, ja mitä ne merkitsevät osuuskunnille.
Tuskin on olemassa yritystä, joka ei haluaisi ainakin periaatetasolla tukea yrittäjyyttä.
Osuuskunnat ovat totutelleet jo lähes kaksi vuotta elämään maailmassa, jossa kokoukset pidetään pääsääntöisesti etäyhteydellä.
Alustaosuuskunta-termi on tullut käyttöön vasta viime vuosina. Sillä tarkoitetaan osuuskuntaa, joka hyödyntää digitaalista alustaa tarkoituksensa toteuttamiseen.
Pellervon tavoitteena on saada laaja ymmärrys sille, että osuustoiminta on erinomainen tapa lisätä paikallista elinvoimaa.
Kuka on osuuskunnan edunsaaja ja miksi edunsaajailmoitus pitää tehdä?
Hallitus antoi marraskuun alussa eduskunnalle esityksen kilpailulain muutoksesta. Muutoksen taustalla on EU-direktiivi ja sen kansallinen täytäntöönpano. Kyseessä on merkittävin kilpailulainsäädännön muutos vuosiin.
Me kaikki toimimme erilaisissa yhteistyöverkostoissa joko työssä tai vapaa-ajalla. Vaikutamme verkostojen toimivuuteen omilla teoillamme, puheillamme ja käytöksellämme.
Aineettomalla pääomalla on inhimillinen-, rakenteellinen- ja suhdepääoman ulottuvuus. Organisaation jäsenten tiedot, taidot ja motivaatio ovat esimerkkejä inhimillisestä pääomasta.
Kaikilla meillä on omat arvomme, joiden mukaan pyrimme toimimaan. Myös jokaista organisaatiota ohjaavat arvot, olivat ne sitten määritelty tai ei. Usein kuulee sanottavan, että arvot toimivat yrityksen eduksi vain silloin, kun henkilöstö on todella sisäistänyt ne.