Osuuskuntia perustetaan yhä verkkaisesti, eikä koronapandemia ole ainakaan tahtia kiihdyttänyt.
Talous
Osuuskuntien maksamat bonukset kasvoivat 30 miljoonalla vuonna 2019. Keskinäisten yhtiöiden maksamat hyvitykset sen sijaan laskivat. Keskimäärin Suomen 6,9 miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina per naama.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo kahdeksan vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO pääsi ykköseksi jo toista vuotta peräkkäin. Jaetulle ykkössijalle ponnisti viime vuoden kolmannelta sijalta tällä kertaa PeeÄssä Pohois-Savosta.
Kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 lähes 26 miljardia euroa.
Fuusioiden avulla kasvua hakeneet Urjalan, Valkeakosken ja Akaan Seudun OP:t muodostivat Etelä-Pirkanmaan OP:n ja samalla pokkasivat suurten pankkien parhaan liiketoiminnan kasvattajan pestin. Muissa pankkikokoluokissa parhaat olivat Lounais-Suomen, Maaningan, Vesannon Halsua-Ylipään OP.
Viime vuodesta ei yritysten taloudessa paljon odotettukaan. Välivuoden sijaan saatiin valmistautumisen vuosi, jonka osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät tyydyttävästi.
Eduskunnan osuustoimintaryhmän toisessa seminaarissa 10. kesäkuuta aiheena oli osuustoiminnan toimintaympäristöistä elintarvikesektori: Onko elintarvikkeiden omavaraisuus mahdollisuus vai utopiaa? Puhumaan oli pyydetty niin tutkijoita kuin teollisuuden ja tuotannon edustajia.
Suomen vientivetoinen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2019 prosentin verran ja työllisyys parani. Vuoden 2020 alku oli varsin myönteinen, mutta sitten yleismaailmallinen koronapandemia iski maaliskuussa sekä kysyntään että tarjontaan, talouskasvu sukelsi ja kassakriisi iski monilla palvelualoilla.
Koronavirus ja viruksen torjuntatoimet poikkeustiloineen ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän shokin koko maailmantaloudelle.
Kysyimme alan keskeisiltä toimijoilta, miten harpataan kohti reilua ja kestävää ruokajärjestelmää. Haastatellut pohtivat myös, keskustellaanko tällä hetkellä oikeista aiheista, kun puhutaan ruuasta
Ruokajärjestelmän muutos nykyistä oikeudenmukaisemmaksi vaatii uudistumiskykyä sen kaikilta osilta, sanoo vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio PTT:stä.
