Kilpailu huolettaa pk-sektorin osuuskuntia, vaikka palveluille riittää edelleen kysyntää. Paineet kasvavat erityisesti sote- ja kulttuurialan osuuskunnissa.
Talous
Pariisin ilmastosopimuksen 2015 mukaan kehittyneiden teollisuusmaiden tulee vähentää hiilidioksipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat kovia, mutta on silti todennäköistä, että ne eivät vielä tule riittämään.
Meri-Lapissa työllistetään ja työllistytään osuuskuntien kautta. Aktiivimallin työssäoloehdon ja soten lähipalvelujen toteuttamisen uskotaan tuovan uusia mahdollisuuksia, mutta osuuskuntien markkinoinnissa on vielä paljon tekemistä.
Osuuspankit osoittivat kestävyytensä finanssikriisissä ja Eurooppaa koetelleessa velkakriisissä. Ne ovat liikepankkeja valmiimpia vastaamaan myös EU:n kiristyvään sääntelyyn.
Osuuskuntien palkkamallit herättävät välillä hämmennystä, jos yritysmuoto ei ole ennestään tuttu.
Kun OP Ryhmässä miljardin tulokseen on totuttu, niin siitä ei luovuta. Siitäkin huolimatta, että finanssitoimiala on historiallisen muutoksen edessä.
Yli 150 vuotta on pätenyt ilmiö, että Suomi elää metsästä ja myös vaurastuu metsästä. Metsäteollisuus on suurin nettovientitulojen kasvattaja. Sillä on laajat suorat sekä välilliset vaikutukset.
Sekä rasvan että juuston parantunut kansainvälinen kysyntä on helpottanut tilannetta Suomen maitomarkkinoilla. Halpajuustoja ei tyrkytetä enää aikaisempaan tahtiin ja kotimaisten tuotteiden osuus kulutuksesta on noussut.
Suomalaisten maitotilojen keskimääräinen yrittäjätulo nousisi viime vuonna Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesäkuun ennusteen mukaan 34 500 euroon (edellisvuonna 30 700).
Talouden myönteiset merkit piristivät myös pk-sektorin osuuskuntia. Kasvuodotuksia hillitsee kuitenkin kiihtyvä kilpailu eri toimialoilla.
