Saamen kielen tulkki- ja käännöspalvelujen järjestäminen kaipaa uusia lähestymistapoja. Osuuskuntamuotoinen yhteiskunnallinen yritys on noussut yhdeksi ratkaisumalliksi.
Vastuullisuus
Nyt on se aika vuodesta, jolloin yritykset julkaisevat menneen vuoden tulokset ja toimintakertomukset. Yhä useampi yritys liittää vuosikatsaukseensa yhteiskuntavastuullisuus-osion, jossa yritys kertoo toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiinsä. Mutta huomioivatko yritykset vastuullisuusraporteissaan nuoret? Onko osuuskunnan ja osakeyhtiön nuorisovastuullisuudessa eroja?
"Työlläkin elää, mutta vain kaupalla rikastuu." Tämä viisun vanha viisaus tulee mieleen, kun tutkii kahden suurimman kauppaketjun yritysvastuun raportointia viime vuosilta.
Suomalaisten maitotilojen keskimääräinen yrittäjätulo nousisi viime vuonna Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesäkuun ennusteen mukaan 34 500 euroon (edellisvuonna 30 700).
Vuoden 2014 notkahduksen jälkeen asiakasomistajien saamat bonukset omistamistaan yrityksistä lähtivät jälleen kasvuun.
Sotainen, levoton ja maailman epävarmuuksia lisännyt vuosi 2015 jäi historiaan myös kahden merkittävän kansainvälisen sopimuksen ansiosta. Maailman muusta menosta kirkkaasti poiketen ne tarjoavat ihmiskunnalle toivoa ja uusia keinoja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.
Osuustoimintayritysten maksamat tuloverot 2000-luvulla ylittivät jo viiden miljardin euron rajapyykin. Vuodelta 2014 tuloveroa maksettiin yli puoli miljardia. Vain vuonna 2000 verosumma on ollut korkeampi tällä vuosituhannella.
Suomessa kohistiin vuonna 2013 kauppaketjujen omien merkkien epäeettisesti tuotetuista mehutiivisteistä ja tonnikalatuotteista sekä halvimpien vaatetehtaiden surkeista työoloista. Myös muutamien yritysten ja niiden omistajien ns. aggressiivinen verosuunnittelu joutui tulilinjalle.
